Kaikki alkoi Onnin ollessa noin puolivuotias, kun löysin Facebookista Polarn O. Pyretin kirppissivuston ja aloin seurata myytäviä vaatteita ja niiden hintoja. Samaan aikaan aloin kiinnittää tarkempaa huomiota livekirppiksillä popin vaatteisiin ja osasin nopeasti arvioida oliko kirppishinta vaatteelle korkea vai löytö verrattuna hurahtaneiden popittajien hintoihin Facebookin maailmassa. Ensin naureskelin hieman vieressä, mutta nopeasti homma vei minutkin mukanaan, kun huomasin vaatteiden hyvän laadun, jälleenmyyntiarvon, ja kuositkin alkoivat miellyttää silmää. Oli myös kiva huomata, että vaatteet sopivat kooltaan täydellisesti pojalleni. (Toisin kuin monet merkit, jotka ovat leveitä ja lyhyitä esimerkiksi.)
Sitten tutustuin Me&I:n Facebook-kirppikselle ja aluksi kauhistelin sen hintoja. Aloin opetella myös tämän merkin arvoa ja opin tekemään Onnille hyviä löytöjä kirppiksiltä. Joskus maksoin itsekin käytetystä vaatteesta uuden hinnan, koska kuosi oli vain pakko saada ja silloin suosituista vaatteista oli kilpailua. Itse kuitenkin jätin tahraiset ja reikäiset vaatteet omaan arvoonsa ja metsästin vain siistikuntoisia vaatteita. Lopulta aloin pitämään Me&I kutsuja itsekin ja monena kautena tuli tilattua ihan uutta vaatetta kutsuilta. Samoin Pop:n vaatteita tuli ostettua yhä useammin uutena, koska tiesin saavani siististä käytetystä vähintään puolet uuden hinnasta. Käyttöhinta jäi siis suhteessa paljon edullisemmaksi kuin perus markettivaatteilla, joista melkein joutuu maksamaan, että joku huolii ne käytettynä itselleen.
Tajusin, että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Nämä vaatteet ovat laadukkaita ja pysyvät hyvinä pitkään, minkä ansiosta myös jälleenmyyntihinta on kohdillaan. Suurin osa meidän perheen lastenvaatteista, vaikka merkkituotteita ovatkin, on ostettu käytettyinä ja monet niistä on uudenveroisessa kunnossa.
Vuosi-puolitoista oli Pop:n ja Miikkarin kulta-aikaa, kunnes molempien merkkien Facekirppiksillä valveutuneet kuluttajat huomasivat laatuongelmien kasvaneen ja yleistyneen. Vähintään kerran viikossa joku ryhmän jäsen aloitti keskustelun laadusta ja kritisoi käytettyjen vaatteiden hintoja, usein myös verrattiin laatua H&M ja Lindexin edullisempiin vaatteisiin. Pikkuhiljaa hintataso kirpputoreilla laski ja yhtäkkiä jokin herkkuvaate, josta huutokaupassa kilpailtiin yli 50-60 euron hintaluokissa, ei enää mennyt kaupaksi edes 20 eurolla. Pop ja Me&I kokivat inflaation. Uudet merkkifanit eivät enää olleet valmiita maksamaan huikeita summia edelliskausien huippulaatuisista vaatteista, koska heillä oli nyt kokemusta enää uuden kauden heikompilaatuisista eristä. Myös fanaattiset ostajat olivat haihtuneet kuin pieru saharaan. Osa varmaan vain kyllästyi kuoseihin ja vaihtoi kokonaan H&M -tyylisiin vaatteisiin, osa oli tajunnut myydä kaikki herkkuvaatteet kalliilla pois juuri ennen arvon romahdusta, osa jäi edelleen fanittamaan merkkejä mutta aika-ajoin valittelevat kuinka jäivät tappiolle huimilla summilla ostamistaan vaatteista, joita kukaan nyt ei osta murto-osan hinnallakaan. Osa oli löytänyt uuden ihanan merkin.
Uudet hypetysaaltoon päässeet merkit ovat nyt Mini Rodini ja Gugguu. Ekologisia lastenvaatteita freeseillä kuoseilla. Gugguulla yksi- tai korkeintaan kaksivärisiä vaatteita ja kaiken huipuksi suomalainen firma. Näihin merkkeihin hurahtaneet ovat myös löytäneet Papun, Aarrekidin, Mainion, BBC:n ja Moi:n muutamia mainitakseni. Nyt näiden merkkien suosituimmaksi päässeistä kuoseista ollaan valmiita maksamaan melkein tuplat ovh-hintaan nähden.
Itse olen pysynyt onneksi suhteellisen maltillisena näiden trendiaaltojen harjalla ja yrittänyt löytää ihanat kuosit hieman edullisemmin. En myöskään ole merkkiuskollinen jollekin tietylle merkille vaan yhdistelen hyväksi havaittuja malleja ja kuoseja keskenään. Esimerkiksi Me&I yogapantsit ja haaremihousut sekä Gugguun collegebaggyt ja trikoopantsit ovat hyvänmallisia housuja Onnilla, talvella varsinkin on kätevää, kun housujen nilkkaresorit ovat ihonmyötäiset ja näin ulkovaatteita puettaessa ei jää inhottavaa möykkyä kenkien varsikohdasta painamaan jalkaa. Trikoopaidoissa/-bodeissa (Iinalla) tykkään väreistä ja iloisista kuoseista, lisäksi joustava materiaali helpottaa pukemista ja tuntuu miellyttävämmältä päällä. Alaosat ja hupparit saavat nykyään olla mieluummin yksivärisiä Onnilla, Iinalle on kiva pukea koko setti samaa kuosia, koska vauvalla se näyttää söpöltä. Ulkovaatteissa olen todennut pari toimivaa merkkiä: kuorivaatteet ovat Polarn O. Pyretiä, toppavaatteet Molokidsiä tai Reimateciä. Kengissä vielä etsitään luottomerkkiä. Asusteet ovat milloin mitäkin merkkiä, kunhan ovat lämpimät, pitävät kosteuden/vettä, lapsella on helppo liikkua ja leikkiä niillä ja sopivat muuhun asuun. Merkkejä meidän kotoa löytyy laidasta laitaan: Prisma/CM, Lindex, H&M, Kappahl, Pop, Me&I, Mini Rodini, Gugguu, Molokids, Reima, Marimekko, Ubang, Papu, Aarrekid, Melli Ecodesign, Name It, Old Navy jne jne. Halvin kirppislöytö taitaa olla 0,5e Pop body, kalleimmasta päästä uutena ostettu Gugguun jumpsuit 85,50e.
Tässä vielä kuvina must-have kuoseja (ne jotka meiltä löytyy):
Molokids Sub yellow ja Rabbit
Papu rusettipipo, Gugguu merinovillainen knitted beanie with balls
Pop monivärivetoketjutakki ja pallowindfleece
Pop autot
Multiraita singoalla
Pop Tuutikkineuleet
Gugguu trikoopantsit
Pop robotti, pöllö, eläinsaaret
Me&I tassupyllyt, pöllöt, omppupyllyt
Mini Rodini pinkki lumileo
Pop pallot
Mini Rodini heppaballerina
Pop synttäriraita (aw2011) Moni kirjoittaa noista multiraidoista aina synttäriraitoina, vaikka synttäriraita on nimenomaan vain nämä 35-vuotis synttärikokoelmasta syksyltä 2011 olevat raidat.
Mini Rodini pinkki Rope
Pop The pallomekko, joulun ehdoton vaate.
Onko muita hurahtaneita linjoilla? Merkkiuskollisia? Onko tuttuja kuoseja, paljonko on tullut maksettua? Entä kuka pyörittelee silmiään koko touhulle, mitä vaatetta silloin lapsille löytyy? Olisi kiinnostavaa kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Spam-viestien välttämiseksi kommentit tulevat näkyviin vasta, kun ne on ensin hyväksytty.